Lämpötähtäimen kohdistustaulut vertailussa. Mihin lämpötähtäimen voi kohdistaa? METSÄSTYS
Tavallinen kohdistustaulu ei näy hyvin millään lämpötähtäimellä. Voi näkyä, jos aurinko lämmittää sen mustan keskustan, mutta näin ei ole aina. Videolla käsitellään vinkkejä, miten saat kotikonstein tehtyä hyvät kohdistustaulut lämpötähtäimellesi.
Lämpötähtäin muodostaa kuvan lämpötilaeroista, eli käytännössä yöllä ja päivällä sen kuva on samanlainen. Tällöin myös kohdistamisessa joutuu vähän kikkailemaan kohdistustaulun osalta, koska lämpötähtäin ei näe valoa ja värejä.
Usein saan kysymyksen miten lämpötähtäin on helpoin kohdistaa ja mikä tauluksi, kun tavallinen pahvitaulu ei aina näy kunnolla?
Mitä sinä käytät "tauluna" lämpötähtäimen kohdistamisessa?
Tässä videolla testissä miten erilaiset lämpökohteet ja teipit näkyvät Pulsar Thermion lämpötähtäimellä. Videolla esillä suositut Pulsarin lämpiävät kohdistustarrat, kaupoista löytyvät kädenlämmittimet ja mm. alumiiniteippi, joka vastaa myös alumiinifolioo, jota monet käyttävät.
Lisätietoja lämpötähtäimen kohdistamisesta löydät myös Pulsar Suomen nettisivuilla: https://pulsarsuomi.fi/blogs/metsasty...
Videon lämpötähtäin Pulsar Thermion 2 LRF XL50
Esineet ja eläimet säteilee aina lämpöä, osa enemmän ja osa vähemmän. Esineen lämpötilan ollessa absoluuttisen nollapisteen yläpuolella säteilee se aina lämpöä. Se on tarkemmin sähkömagneettista säteilyä, jota ihmissilmä ei näe.. Tästä lämpökamera muodostaa silmälle näkyvän kuvan valona näytön kautta. Se miten hyvä kuva on, riippuu toki lämpökameran kennosta, mutta nykyään vaikuttaa myös ohjelmistokehitys kuvaan merkittävästi.
Jos sinua kiinnostaa tietää lämpökameroista lisää, olet oikealla tilillä. Jos et vielä seuraa niin laita kanavani ja Pulsar Suomen kanava seurantaan niin saat jatkossakin tietoa lämpökameroista. Pulsar on lämpökameroiden markkinajohtaja ja täysin Made In EUROPE! Pulsar suunnittelee lämpökameroista luontoharrastajille ja ammattilaisille kuten metsästäjille, luontokuvaajille, luontotutkijoille. Meille saa myös laittaa viestiä lämpökameroista.
Kanavaltani löydät käytännön vinkkejä ja testivideoita lämpökameroiden ja lämpötähtäinten hyödyntämisestä metsästyksessä. Miten lämpötähtäin säädetään kohdalleen? Kuinka lämpökameralla voi havaita eläimiä maastossa? Onko lämpökameran käyttö sallittua metsästyksessä? Esittelen eri lämpökameramalleja ja vertailemme niiden kuvanlaatua. Tarjolla on myös neuvoja laitteiden säätöihin – esimerkiksi kontrastin ja kirkkauden merkityksestä kuvanlaatuun. Milloin ja miten lämpötähtäintä saa laillisesti käyttää?
Entä lasertähtäin aseessa – saako sitä käyttää metsästyksessä? Lasertähtäimet ovat monille tuttuja elokuvista, mutta niitä käytetään myös tosielämässä niin armeijan kuin poliisin toiminnassa. Myös metsästäjät ja ratametsästäjät hyödyntävät niitä. Lasertähtäin luokitellaan keinovaloksi, jota saa käyttää esimerkiksi supikoiran metsästyksessä.
Voiko supikoiran pyynnissä käyttää valoa? Lainsäädännön muutosten myötä supikoiran ja minkin metsästyksessä on sallittua käyttää tavallisesti metsästyksessä kiellettyjä apuvälineitä, kuten keinovaloa, elektronisia tähtäimiä ja äänentoistolaitteita.
Lämpökameroita käytetään laajasti – eläinten ja ihmisten paikantamiseen, rakennusten lämpövuotojen tarkasteluun, pelastustyöhön savusukelluksissa, puolustusvoimien tarpeisiin sekä teollisuuden kunnossapitotarkastuksiin. Myös etsintä- ja pelastustoiminnassa, kuten Vapepan tehtävissä, lämpökameroista on hyötyä.
Lämpökamera muodostaa kuvan mittaamalla kohteen pintalämpötilaa sen säteilemän infrapunan perusteella. Se näyttää lämpötilaerot visuaalisena kuvana, jonka avulla on mahdollista havaita kohteita myös pimeässä.
Metsästyksessä saa käyttää vain katseluun tarkoitettuja lämpökameroita tai tähystimiä riistan paikantamiseen ja tunnistamiseen. Laki tekee selkeän eron katselulaitteiden ja aseeseen kiinnitettävien tähtäinten välillä, kuten lämpö ja yötähtäimien kohdalla.
Vuoden 2024 toukokuussa voimaan tullut laki mahdollistaa keinovalon käytön villisian metsästyksessä. Tavoitteena on estää afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Suomeen, mikä voisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja rajoituksia metsästykselle sekä metsästysmatkailulle.
Hallituksen esityksen mukaisesti metsästyslain 33 §:ään tehtiin muutos, joka sallii elektronisia kuvansuurennus- tai kuvamuokkauslaitteita sisältävien tähtäinten käytön villisian yömetsästyksessä ASF:n torjumiseksi. Laki tuli voimaan keväällä 2024.
(Lähde: Metsästäjä-lehti & Finlex – Hallituksen esitykset 2024/5)