Mikä nyt eteen? Suomalais-ugrilaisen yhteistyön tila
Striimi ja taltiointi Kuhmossa, vuoden 2023 Suomalais-ugrilaisessa kulttuuripääkaupungissa järjestettävästä ajankohtaisseminaarista.
Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja ja keskustelua eri näkökulmista. Esiintyjät:
• Pekka Huttu-Hiltunen, Runonlaulu-Akatemian johtaja:
Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden esittely
• Olga Gokkoeva, kääntäjä, yrittäjä, Karjalan kielen kodi – yhdistyksen kunniapuheenjohtaja:
Karjalan kielen kuulumisia Suomesta ja Venäjältä
• Tõnu Seilenthal, Tarton yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen emeritusapulaisprofessori:
Miten Viron aiemmin vilkas kansainvälinen sukukansayhteistyö nyt voi.
• Riku Savonen, Suomi-Venäjä-seuran järjestöpäällikkö:
Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut suomalais-ugrilaisiin kansainvälisiin verkostoihin?
• Lopuksi kysymyksiä ja vastauksia.
Aika: Perjantai 16.6.2023 klo 12.15-13.45
Paikka: Pajakka-sali, Kuhmo-talo
Taustaa: Suomalais-ugrilaisuus on kielisukulaisuutta. Suomalais-ugrilaiseen eli uralilaiseen kieliperheeseen kuuluvat suomi, viro, unkari, saamelaiskielet, karjala, vepsä, vatja, inkerikko, seto, mordvalaiskielet ersä ja mokša, niitty- ja vuorimari, udmurtti, komi, komi-permjakki, hanti, mansi, nenetsi, enetsi, nganasani ja selkuppi. Suomalais-ugrilainen kansainvälinen yhteistyö vilkastui 1990-luvulla suomalais-ugrilaisten maailmankongressin ja konsultaatiokomitean toiminnan kautta. Ukrainan sodan aikana viralliset yhteistyömuodot Venäjälle ovat myös sukukansa-asioissa olleet katkolla.
Seminaarin järjestäjät: Suomi–Venäjä-seura ja Kuhmon suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkivuosi.